Ilmoittaessasi joitain myyttejä, muutamissa satunnaisissa tapauksissa, kirjoittajan täytyi poiketa jonkin verran Eddassa käytetystä alkuperäisestä sanastosta, täydentämällä tekstiä lauseilla ja termeillä, jotka hänen mielestään heijastavat sisältöä tarkemmin, vaikka ne ovat epäilemättä anakronistisia aikakauteen nähden. Hyväksytyn yleissopimuksen tarkoituksena on tehdä viestistä luettavampi ja siten helpottaa sen vastaanottamista.
Huomaavainen lukija voi kohdata merkkejä ja tilanteita lukiessaan, jonka hän tietää kotimaastamme tai laajalti levinneistä ulkomaisista legendoista ja tarinoista.
Tämä tosiasia voi heikentää viestin aitoutta lukijan silmissä. Tämä samankaltaisuus on kuitenkin vain ilmeistä. Erilaiset myyttiset ja legendaariset säikeet saivat meidät esikirjallisuudessa, ja myöhemmin, kaukaisen muodon muodossa Andersenin ja Grimm-veljien satuissa, tai anglosaksisessa kirjallisuudessa. Sieltä tällaiset hahmot ja juoni otettiin maaperäämme, kuten kääpiöt ja kääpiöt, Lohikäärmeitä, lasi- tai jäävuoria, tai nukkuvat prinsessat. Poistuessaan kotoperäisestä kontekstistaan he menettivät suurimman osan houkuttelevuudestaan, ja joissakin tapauksissa niitä on vääristetty merkittävästi.
1900-luvun loppupuoli toi mukanaan, uusien kirjallisuuden tyylilajien myötä, kuten fantasia, lisääntynyt kiinnostus germaanisen kulttuuripiirin kirjallisuus- ja mytologiseen perintöön. Se osoittautui ehtymättömäksi aiheiden kaivokseksi. Kuitenkin molemmat tämän suuntauksen perustajat, heidän seuraajina ja seuraajina, käyttäen aitoja säikeitä, vääristää niitä, mukautumalla omaan kertomuskäsitteeseesi. Tämän kautta hänestä tuli melko harhaanjohtava, vaikka siinä on aitoja merkkejä, kuva saksalaisten myyttisestä maailmasta. Tämän vuoksi kirjoittajan mielestä oli hyödyllistä luovuttaa lukijalle tunnetuin ja tutkittu ryhmä germaanisista kulttuuriperinteistä peräisin olevia myyttejä..