Keskiaikainen Norja, osa 2

L XII w. papiston valta lisääntyi. Kivikirkkoja ja puisia sauvakirkkoja rakennettiin ympäri maata (hammas. ruutu luvussa Länsirannikon vuonot). Vanhin harvoista säilyneistä rakennuksista on Lustrafjordenin vieressä oleva kirkko Urnesissa, lähtöisin 1150 r. W 1107 r. Viikingien kuningas Sigurd I kääntyi kristinuskoon ("Ristiretki”) hän johti retkeä Pyhään maahan. Se purjehti Välimeren itärannikolle 60 aluksia; kolme vuotta myöhemmin normannit myötävaikuttivat Sidonin vangitsemiseen. Sigurd kuoli vuonna 1130 r. Armoton sisällissota täyttää vuosisadan loppuosan Norjassa, taisteli valtaistuimen perintöoikeuden puolesta. Heidän huipentuma oli tärkeä meritaistelu (1184) Fogreiten Sogne-vuonolla, jossa kuoli monia varakkaita ja vaikutusvaltaisia ​​ihmisiä. Voitokkaan Sverren kuningas, kirkon palvelijoita, josta tuli soturi, aloitti ns. keskiajan Norjan kultakausi, sosiaalisten levottomuuksien yleisen tukahduttamisen aika.

Bergenistä tuli pian maan pääkaupunki. Jonkin aikaa Norja nautti rauhasta ja vauraudesta, liittyvät rannikkokaupunkien välisen kaupan kehitykseen (varsinkin Bergen] ja Hansaliitto, kotipaikka Lyypekissä, Saksassa. valitettavasti, Hansa Kupćffien kasvava voima heikensi nopeasti Norjan kauppaa ja Saksan hallintaa alueella. (Lisätietoja on Bergenin ja Lounaisrannikon vuonojen laatikossa).

Hżkon V rakensi kaksi tiili- ja kivilinnoitusta: yksi Vardossa, varmistaa maan suoja Ruthenian ruhtinaskunnilta, ja toinen Akershusissa w 1308 r., puolustaa Oslonlahteen. Tämän kuninkaan alla maan pääkaupunki siirrettiin myös Bergenistä Osloon. Hikon V: n seuraaja oli pojanpoikansa Magnus, Hikonin tyttären ja ruotsalaisen prinssin poika. Magnus VII sai myös Ruotsin valtaistuimen – wl319r Tänä vuonna molemmat valtakunnat olivat yhtenäisiä, ja Harald Fairhairin kuninkaallinen talo (HSrfagre) on vanhentunut. Siitä lähtien seuraava 200 Norjan asema heikkeni edelleen vuosien varrella, kunnes lopulta maa poltettiin vielä yhdeksi Tanskan maakunnaksi.

Elokuussa 1349 r. Norjan väestöä tuhosi mustan kuoleman epidemia – paiserutto, tuotu englantilaisella aluksella, jotka tulivat Bergenin kauppasatamaan. Tauti tappoi kolmanneksen Euroopan väestöstä, ja sama koski Norjaa. Tänä traagisena aikana maa oli kesannossa, kaupungit romahtivat, kirkko kärsi, kauppa pysähtyi, ja väestön omaisuuserät vähenivät 65%. Norjassa rutto kesti koko matkan 80% aatelisto, se tuhosi myös talonpojat; seurauksena sinä, mitä he kokivat, heidän oli palattava rooliin, ja tämä muutti Norjan sosiaalista rakennetta ikuisesti.

W 1380 r. Norja, solmiminen poliittiseen unioniin Tanskan kanssa, hän menetti itsenäisyyden ja kontrollin Islannista. 10 vuosia myöhemmin Tanskan kuningatar Margaret loi Kalmarin liiton, johon kuului Ruotsi, Tanska ja Norja. Eryk Pomorskista tuli unionin hallitsija. Margaretin laiminlyönti Norjasta kesti 1400-luvulle saakka., kun kauppasuhteet Irlannin kanssa katkesivat, ja Grönlannin pesäkkeet hävisivät salaperäisesti ilman jälkiä (ilmaston jäähtymisen vuoksi, epidemioita ja mahdollisesti taistelee inuiittien kanssa).

Samaan aikaan Pohjois-Atlantin ilmasto on jäähtynyt huomattavasti, mikä vaikeutti maataloutta. Yhä voimakkaammat hansakauppiaat johtivat saksalaisten kannalta erittäin suotuisaan kauppatilanteeseen. He toivat välttämättömiä tavaroita norjalaisille. Bergenin satama kasvoi paljon rikkaammaksi kuivatun turskan vientitulojen ansiosta. W 1427 r. Bergenin hansakauppiaat saivat uutisia tulevasta merirosvohyökkäyksestä satamaan ja… he juoksivat pois. Norjalaiset puolustajat eivät pystyneet kohtaamaan hyökkääjiä. Vasta kahdeksan vuoden kuluttua saksalaiset kauppiaat palasivat ja jatkoivat kauppaa.

W 1469 r. Tanskan ja Norjan kuningas Christian I., keräsi rahaa tytärlle annettavaksi myötäjäiseksi, lupasi Orkneysaaret ja Shetlandin Skotlannin kruunun hyväksi. Sen piti olla väliaikainen järjestely, kuitenkin Skotlanti oli liittänyt molemmat saariryhmät kolme vuotta myöhemmin. W 152 ^) r. Ruotsi erosi unionista. Vasa-dynastian kuningas Kustaa I istui Ruotsin valtaistuimella. Pitkä sodien aika oli alkanut.