Norja tänään
Öljykenttien löytäminen Pohjanmerellä vuosien lopulla 60. toi taloudellista kehitystä, vaurautta ja elämänlaadun parantamista. Tuolloin Norjan työväenpuolue tuli valtaan, joka hallitsi kaksi vuosikymmentä. Työvoima on lisännyt keskitetyn suunnittelun roolia, käyttöön taloudellisen valvonnan, sosiaalistettu lääketiede ja valtion rahoittama korkea-asteen koulutus, mitä oli, kuten hallitus halusi, olla esimerkki "tasa-arvoisimmasta sosiaalidemokratiasta Länsi-Euroopassa”.
Nykyistä Norjaa ei kuitenkaan voida kutsua sosialistiseksi valtioksi, koska korkeat verot vähentävät huomattavasti yksilön tuloja, ja suurimmalle osalle palveluista ja infrastruktuurin käytöstä peritään myös huomattavia maksuja. Vaikka kodin omistamista pidetään edelleen luksuksena (ja verotetaan vastaavasti), melkein 80% Norjalaisilla on omat kodin.
W 1960 r Norja liittyi EFTA: han (Euroopan vapaakauppaliitto). W 1972 r. Norjalaiset äänestivät ETY: n jäsenyyttä vastaan pienellä enemmistöllä. Vuosissa 80. Norjan vahvan talouden ansiosta työttömyys ja sosiaalinen tyytymättömyys eivät ole lisääntyneet. Marraskuun äänestystulokset 1994 r., kun norjalaiset vastustivat liittymistä ETY: n seuraajaan, Euroopan unioni, ne olivat samanlaisia kuin vuoden tulos 1972. He äänestivät ei” pääasiassa perinteisten maatilojen omistajat sekä kalastuksessa ja kalanjalostuksessa työskentelevät ihmiset, jotka haluavat välttää kilpailua unionin suuremmilta ja teknisesti edistyneemmiltä jäsenvaltioilta.
Norjan talouden hyvästä tilasta huolimatta 1995 r. työttömyysaste nousi 5,2% (ilman uudelleenkoulutusta). Tällä hetkellä suuntaus on lisääntyvä kaupungistuminen, etenkin pohjoisessa.
Siitä huolimatta, Norja hyötyy tällä hetkellä unionin myönnytyksestä, joka myönsi sille kauppaoikeudet EFTA: n jäsenenä (yhdessä muiden Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kanssa – Islanti, Sveitsi ja Luxemburg), mutta maa on edelleen unionin ulkopuolella ja on toistaiseksi kieltäytynyt kompromisseista kalastuksessa, valaiden metsästys ja muut taloudelliset asiat.
Suurin osa norjalaisista äänestäjistä vastustaa direktiivien vastaanottamista Brysselistä ja toivoo, että maa säilyttäisi molemmat taloudellisen itsenäisyyden, samoin kuin tuet. Kuitenkin monet tavalliset ihmiset, erityisesti kaupunkien ja maan eteläosien asukkaat, Ymmärrän, että Norja ei voi pysyä ikuisesti erillään maailmantaloudesta.