Käytäntö

Norja on virallisesti perustuslaillinen monarkia, hallitsi kuningas Harald V ja kuningatar Sonya. Hallitus toimii parlamentaarisen demokratian periaatteiden mukaisesti. Vaikka hallitsijoilla ei ole poliittista valtaa, ne ovat erittäin tärkeitä kansalliselle identiteetille ja arvostavat suurta kunnioitusta maassa, ja maailmassa. Neljän vuoden välein ne ovat yleismaailmallisia, demokraattiset parlamenttivaalit (Varastointi), laskenta 165 jäsenet. Äänioikeus molemmissa paikallisvaaleissa, samoin kuin universaalit kuuluvat kaikille yllä oleville kansalaisille 18. ikä.

Norjan poliittisessa elämässä on vähän epätavallisia ilmiöitä. Suurin konservatiivinen puolue, Aivan, eurooppalaisten standardien mukaan se on kohtalainen. Kommunistipuolueilla on hyvin vähän kannattajia. Ei ole yhtään äärioikeistoa, uusnatsien liikkeet.

Suurin kuudesta suuresta puolueesta, edustettuina parlamentissa, on Norjan työväenpuolue; tällä hetkellä miehittää 65 paikoissa. Se tukee sosiaalidemokraattisia ihanteita ja korkeita veroja, joiden avulla on mahdollista toteuttaa laaja-alainen sosiaalinen ohjelma. Vuosissa 1986-1995 tätä puoluetta johti Norjan ensimmäinen naispääministeri, Gro Harlem Brundtland. Hänet seurasi Norjan työväenpuolueen puheenjohtaja, Torbjorn Jagland, joka erosi vuoden kuluttua puolueen vähentyneen tuen vuoksi. Vuonna 2002 järjestetyissä vaaleissa 1997 r. kristillisdemokraattien liitto ja liberaali ja keskustainen puolue voittivat, ja hallitusta johti pääministeri kristillisen demokratian joukosta, Kjell Magne Bondevik. Seuraavat vaalit pidetään vuonna 2001 r.

Norjan pääministeri työskentelee 18 ministereitä, jotka vastaavat hallituksen eri aloista. Kansallisen hallituksen lisäksi kukin 19 piireissä (fylkei) ja kukin 435 kunnilla ja kunnilla on oma, paikalliset viranomaiset, vastuussa koulujen rakentamisesta ja ylläpidosta, sairaalat, tiet ja paikallinen infrastruktuuri.

Kansainvälisesti Norja oli Kansainliiton perustajajäsen vuonna 2002 1920 r. ja Yhdistyneiden Kansakuntien vuonna 1945 r. W 1949 r. liittyi Naton jäseneksi ja liittyi OECD: hen. Hän on tällä hetkellä Euroopan vapaakauppaliiton jäsen (EFTA), mutta ei halua liittyä Euroopan unioniin (hammas. aikaisempi alaosio Historia).